Lähikoulutakuu

Suomi on menestynyt koulutuspolitiikkaa koskevissa kansainvälisissä vertailuissa ja esim. Pisa -tutkimuksissa ja kilpailukykytilastoissa olemme jatkuvasti kärjen tuntumassa. Tästä huolimatta mm. OECD kritisoi Suomea siitä, että tasa-arvo koulutuksessa ei toteudu. Maaseudun pienten koulujen asema on viime vuosina heikentynyt ja hallinto on puuttunut asiaan hitaasti.

Yhteiskunta on lyhytnäköisesti uhraamassa lasten hyvinvoinnin tehokkuudelle ja saman tien luovuttamassa osaajan manttelin toisille. Perusasteen koulutuksesta tinkiminen tulee Suomelle kalliiksi. Säästämiseen ei ole edes todellista tarvetta. OECD -tilastot kertovat, että koulutuskustannukset ovat Suomessa nytkin vain EU:n keskitasoa.

Julkisessa keskustelussa on ollut monia asioita, jotka tukevat pienten koulujen tarpeellisuutta luovuuden vahvistajana. Esillä on ollut halu ehkäistä syrjäytymistä painottamalla lasten ja nuorten oikeutta henkisesti ja fyysisesti turvalliseen kasvuympäristöön. Ihmisten yhdenvertaisuutta ja alueiden tasa-arvoa halutaan vahvistaa. Alueelliseksi vetovoimatekijäksi ymmärrettyä koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden verkostoja halutaan säilyttää. Luovan oppimisympäristön takaaminen koetaan tärkeäksi.

Hallinnollisen päätöksenteon ohjenuoraksi on otettava pienten koulujen aseman turvaaminen. Opetusministeriön erittäin vaikeasti tulkittavat valtionosuusuudistusta koskevat ohjeistukset eivät ole kohtuullisella perehtymisellä kansalaisten ymmärrettävissä. Kyläkoulujen lakkauttamisten taustalla olevat kannattavuuslaskelmat tehdään erittäin kapeasti. Kun lähtökohta on saavuttaa lyhytaikaisia kuntatalouden säästöjä, on päätöksenteko varsin näköalatonta. Suomalaisten kannattamia lähikouluja ei saa eikä tarvitse säästää hengiltä.

Myös aktiivinen asukashankinta voi tuoda ongelmiakin. Yksi on tyhjät lupaukset; kun lapsiperhe muuttopäätöksen ratkaisee houkuttimena käytetty lähikoulu, on vastuutonta lakkauttaa lähikoulu muutaman vuoden jälkeen muutosta. Siksi kuntien asukasmarkkinoinnissa olisi otettava käyttöön ns. kyläkoulutakuu. Tämä takaa kyläkoulun säilymisen, jos kylän yhdistykset ja toimijat ovat sitoutuneet kehittämään kylää tietyin panostuksin, esim. uutta asutusta hankkimalla.

Pienet oppimisympäristöt on tunnustettava laadullisesti tasavertaisiksi ja pienet ryhmäkoot tarvittaessa itseisarvoksi. Tutkimustuloksia pienten koulujen hyvistä oppimistuloksista, tiiviistä yhteistyöstä koulun ja kodin välillä, välittämisen ja huolehtimisen kulttuurista sekä sosiaalisten taitojen omaksumisesta kannattaa hyödyntää koulujärjestelmää kehitettäessä.  Luovuutta, yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä opitaan pienissä yksiköissä ja nimenomaan pienten koulujen yhdysluokissa.

Valtio voisi myöntää erityistä kyläkouluavustusta epävakaassa tilanteessa oleville kouluille, koska pieniin kouluihin liittyvää oppimisen kulttuuria ei kannata hukata. Koulujen merkitys myös ympäristölleen on moniulotteinen eikä niiden arvoa voida rahassa mitata. Vaihtoehdoille, erilaisille ja aidosti uusille ratkaisuille on luotava suotuisa kasvualusta ja reilusti elintilaa. Pienten koulujen puolustamiseen käytettävän luovan energian tulee vihdoin voida kanavoitua muille elämän alueille.

ristomatti.niemi@kylatoiminta.fi

 

Mainokset